MO
uros | syntynyt 2014 | Kotihoidossa Vihdissä | noin 60 cm
16.6.2022
Toisinaan kuljettava matka on kovin pitkä. Kun on syntynyt herkän sielun ja suuren sydämen kanssa, ei kovassa maailmassa ole helppo selvitä. Mutta Mo on kulkenut matkansa rohkeasti uutta opetellen. Ja pian tuon matkan viimeinen ja paras osuus alkaa. Mo on nimittäin vihdoin saanut kovasti ansaitsemiaan ilouutisia. Se ikioma koti ja perhe, joita hän on kärsivällisesti odottanut, on vihdoin löytynyt.
24.3.2022
Pian tulee kuluneeksi kymmenen kuukautta siitä, kun Mo matkusti kotihoitoon. On täysin käsittämätöntä ettei suloinen Mo ole vieläkään löytänyt sitä ikiomaa kotiaan.
Mon elämä kotihoidossa jatkuu tuttuun tapaan. Hän on arjessa ihan kuin kuka tahansa kotikoira. Hän tykkää köllötellä ja on aina yhtä onnellinen kun joku ehtii hetkeksi rapsuttelemaan. Iltaisin Molle iskee huomionkipeys ja jos silloin tassulla läpsyttely ei tehoa, hän kiipeää syliin kertomaan, että nyt olisi rapsutusten aika. Lenkeillä Mo kulkee todella nätisti vetämättä. Hän osaa taitavasti suhteuttaa nopeutensa seurueen mukaan ja sekä reippaat kuntoilulenkit että rauhalliset nuuhkuttelutkin sujuvat molemmat rennoin hihnoin. Ohitukset sujuvat koko ajan rennommin ja useimmiten Mo ei enää reagoi ohi kulkeviin ihmisiin. Jännittävämmät ohitukset, kuten reagoivat koirat, Mo hoitaa mieluiten väistämällä tien sivuun odottamaan. Kunhan vastaantulijat ovat menneet ohi, matka jatkuu taas.
Mo oli hiljattain ensimmäistä kertaa vieraiden hoitajien kanssa viikonlopun. Alkuun oudot ihmiset jännittivät ja Mo vetäytyi makuuhuoneeseen, mutta melko nopeasti hän tottui jo vieraisiin niin että uskalsi heidän kanssaan mm. kulkea ulos ja sisään ongelmitta. Lopulta hän uskalsi jo käydä olohuoneessa kurkkimassa uusia ihmisiä. Mo onkin kerta toisensa jälkeen osoittanut huikeaa kykyä tottua uusiin jännittäviin asioihin.
3.2.2022
Kultainen Mo. Kuukaudet kotihoidossa vierivät ja hän on päivä päivältä valloittavampi. Mo sisäistää uusia kotikoiran tapoja jatkuvasti kuin itsestään ja hänen kanssaan onkin äärettömän helppo ja mukava elää. Hiljattain Mo siirtyi kotihoidossa nukkumaan yöt makuuhuoneeseen ja nykyään hän on iltaisin ensimmäisenä omalla pedillään, kun mennään nukkumaan. Mo on oikea nautiskelija ja aamuisin hän nousee vasta, kun ollaan lähdössä ulos. Siihen asti hän venyttelee raukeasti pedillään. Mo rakastaa edelleen ulkoilua, oli kyseessä sitten pihalla leikkiminen tai hihnalenkille lähtö. Edes kovat pakkaset eivät tunnu haittaavan Mota, vaikka hänellä on hyvin ohut karva. Lumessa riehuminen on Mon mielestä ihanaa ja hän saa päivittäin ilohepuleita pihalla päästessään loikkimaan hankiin. Hiljattain hauskaa on myös ollut pulkan perässä juokseminen, kun hoitopaikan lapsi laskee pihalla mäkeä. Ulkoilun jälkeen Mo palaa tyytyväisenä päiväunille ja nukkuu kunnes on taas aika touhuta jotain yhdessä. Hän onkin kotioloissa hyvin huomaamaton. Mo rakastaa rapsutteluja ja huomiota ja hän osaa hienosti pyytää jo lisää rapsutuksia niin halutessaan. Mo on taas harjoitellut täysin yksin jäämistä ja vaikka koirakaverien häviäminen aiheuttaa pientä itkeskelyä, on Mo muuten kotona hurjan kiltisti.
Mo etsii kotia, jossa olisi vähintään yksi reipas koirakaveri. Mo tulee hienosti toimeen sekä narttujen ja urosten kanssa ja alistuvan luonteensa vuoksi tärkeintä olisikin, että kaveri olisi reilu ja kiltti Mota kohtaan. Mo on tottunut lapsiin ja myös tulevassa kodissa voi olla lapsia, kunhan lapset ovat tottuneita koiriin ja koti on yleisesti rauhallinen. Vieraat ihmiset jännittävät Mota ja hän tarvitsee aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin. Mo pärjäisi varmasti omakotitalon lisäksi myös rivitalossa, kunhan alue on rauhallinen. Mo ei juuri välitä kotiin kuuluvista äänistä, mutta stressaantuu lenkeillä jos ympärillä kulkee jatkuvasti paljon ihmisiä. Mo oppii ja sopeutuu hienosti, kunhan hänen kanssaan harjoitellaan rauhassa uusia asioita. Niinpä hän olisi varmasti onnellinen monenlaisessa kodissa, kunhan hänen herkkää luonnettaan ymmärretään ja rakastetaan.
6.1.2022
Mo elelee kotihoidossa aivan kuin olisi aina elänyt kotioloissa. Hän nauttii rapsutuksista, nukkuu päiväunia sohvalla ja osallistuu innokkaasti heti jos koirien kanssa tehdään jotakin. Muun ajan hän lepäilee tyytyväisesti milloin missäkin. Mo tulee innoissaan pyörimään mukaan kun hoitopaikan lapsi leikittää koiria ja on aina innokkaasti lähdössä ulos ja lenkille. Mo kävi hiljattain päiväretkellä suositulla ulkoilualueella ja vaikka vastaantulijoita oli runsaasti, kulki Mo reippaasti koko lenkin. Jopa vastaan tulleet useat lapsiperheet ja pulkat olivat ok, kunhan Mo sai väistää heitä polun ulkopuolelle. Hän on hoitopaikassa lenkkeillyt myös ilman koirakavereita ja pärjännyt hienosti myös yksin. Mo kävi myös hiljattain eläinlääkärillä uusintatestejä varten ja jälleen hän yllätti kaikki reippaudellaan. Hän kulki rohkeasti itse koko reissun tutun ihmisen perässä eikä välittänyt odotustilan muista koirista tai ihmisistä. Verinäytteen ottokin sujui rauhallisesti Mon nojaillessa tutun ihmisen syliin. Mo on edelleen mitä kiltein ja lempein herkkä poika. Hän on hienosti oppinut pärjäämään haastavammissakin tilanteissa ja palautuukin nopeasti jännittävistä kokemuksista.
11.12.2021
Mo on viettänyt kotihoidossa jo puoli vuotta. Hän on mitä suloisin persoona ja tuntuu joka kuukausi avautuvan yhä enemmän. Hän on nykyään usein aamuisin iloisesti vastassa sängyn vierellä, kun kotihoitopaikassa heräillään. Omaan suloiseen tapaansa hän nostaa liioitellun hidastetusti ensin yhden ja sitten toisen etutassunsa ihmisen päälle saadakseen rapsutuksia. Huomiosta on muutenkin tullut Molle selvästi tärkeää ja hän on yhä useammin pyytämässä rapsutuksia. Toki Mo on edelleen hyvin vaatimaton ja palaa herkästi lepäilemään omalle paikalleen jos ihmiset eivät ehdi rapsutella. Iltaisin ennen ruokaa Mo saa ilohepuleita, jolloin hän piehtaroi sohvalla. Lenkkeily on edelleen Mon lempijuttu ja hän on aina innokkaana lähdössä ulkoilemaan. Hänen kanssaan on nyt ahkerasti harjoiteltu erilaisten jännittävien asioiden ohittamista ja nykyään Mo osaa jo rauhassa ohittaa esimerkiksi pyöräilijät ja kävelijät. Jos lenkillä on paljon vilskettä, käy tilanne Molle kuitenkin liian jännittäväksi ja silloin hän haluaa kääntyä kotiin. Autoista Mo ei välitä. Vieraat ihmiset ovat Mosta se jännittävin asia, mutta hän viihtyy mainiosti jos saa vieraiden käydessä olla omassa rauhassa erillisessä huoneessa. Kotioloissa ja arjessa Mo on mitä helpoin ja kultaisin perheenjäsen ja onkin suuri mysteeri, miten kukaan ei vieläkään ole häntä huomannut.
16.11.2021
Mo on jälleen viimeisen kuukauden aikana kotihoidossa rentoutunut huomattavasti. Hänestä on alkanut näkyä iloinen ja touhukas puoli myös kotona – toki Mon omaan varovaiseen tyyliin. Hän seurailee mielellään mukana ihmisten touhuissa ja käy välillä varovaisesti tassulla huitomalla pyytämässä muita koiria leikkimään. Samaa hän tekee myös ihmisille sohvalla, kun haluaa rapsutuksia. Mo onkin oppinut pyytämään huomiota ja saattaa esimerkiksi kiivetä sohvalla istuessa puoliksi syliin rapsutuksia pyytämään. Mo on myös alkanut osallistua hoitopaikan koirien vahtihommiin ja osaa nykyään jo ilmoittaa pihalle tulevista autoista muutamalla haukulla. Muutoin Mo on edelleen hyvin hiljainen. Lenkkeily on Mon mielestä parasta ja hän on aina valmiina vastassa kun valjaita kaivetaan esiin. Hän on mitä herttaisin ja hupsu persoona. Onnellisimmillaan Mo olisi rauhallisessa kodissa, jossa olisi koirakaveri tai muutama odottamassa. Kodin tulisi sijaita rauhallisella alueella.
15.10.2021
Mo on jälleen opetellut uutta kotihoidossa. Hän kävi hiljattain eläinlääkärissä rokotuksilla ja käynti uudessa paikassa sujui hienosti. Mo osaa hienosti matkustaa autossa ja tykkääkin makoilla tai katsella ikkunoista näkyviä maisemia. Eläinlääkärissä häntä ymmärrettävästi jännitti, mutta Mo antoi nätisti tutkia itsensä ja käveli lopulta reippaasti itse ulos vastaanotolta. Elämä kotihoidossa jatkuu samaan malliin ja Mo reipastuu jatkuvasti omaan tahtiinsa. Nykyään hän on jo iloisesti vastassa kun tullaan kotiin ja pyörii jaloissa pyytämässä rapsutuksia. Mo onkin selvästi saanut kuukausien aikana lisää itseluottamusta, minkä ansiosta hänen on yhä helpompi käsitellä uusia ja jännittäviä tilanteita.
24.9.2021
Mo olisi jo aivan valmis omaan kotiin.
Hän on vajaassa neljässä kuukaudessa oppinut erinomaisesti kotikoiran taidot. Mo viihtyy kotona omalla pedillään tai sohvalla nauttien pehmeästä ja onkin suurimmaksi osaksi kotioloissa hyvin huomaamaton. Hän tykkää puuhastella erilaisten namimattojen ja aktivointitehtävien kanssa, mutta ei vielä muuten ole oikein ymmärtänyt lelujen päälle. Mo on oppinut nauttimaan rapsutuksista ja tulee jo toisinaan itsekin niitä pyytämään – omaan varovaiseen ja herkkään tyyliinsä. Parasta on kuitenkin, jos tuttu ihminen tulee häntä rapsuttelemaan. Vieraat ihmiset jännittävät Mota, mutta hän osaa hienosti itse hakeutua toiseen huoneeseen nukkumaan, mikäli tilanne käy liian jännittäväksi. Mo ulkoilee nätisti vapaana aidatulla pihalla ja osallistuukin mielellään pihalla tapahtuviin askareisiin. Hän tulee kiltisti kutsuttaessa sisälle. Myös hihnalenkkeily sujuu nykyään hienosti ja Mo onkin aina innokkaasti odottamassa kun valjaat otetaan esiin. Mon lempipuuhaa on metsässä liinassa ulkoilu, mutta myös lenkit kävelyteillä onnistuvat hyvin lyhyemmässäkin hihnassa. Vielä Mon kanssa ei juuri ole opeteltu kummempia hihnataitoja, mutta yleensä hän kulkee vetämättä hajuja nuuskutellen. Suurin jännityksen aihe ulkona ovat muut ihmiset ja tämän vuoksi Mota ei luovuteta kotiin, jossa on vilkkaat lenkkimaastot. Mo on satunnaisia stressistä johtuvia pissavahinkoja lukuunottamatta täysin sisäsiisti. Hän on täysin hiljainen, paitsi jäädessään aivan yksin. Silloin hänelle iskee hätä. Koirakavereiden kanssa Mo osaa hienosti olla päivät kotona, eikä hän ole ikinä tuhonnut mitään. Mo antaa nätisti hoitaa itseään ja esimerkiksi kynsien leikkuu sujuu hienosti herkkujen avulla. Mo on saanut täysin omaan tahtiin tutustua kotihoitopaikan pieneen lapseen ja nykyään kaksikko viihtyy usein vierekkäin sohvalla lapsen rapsutellessa Mota.
Mo on kultainen ja herkkä poika. Hänestä ei varmasti ikinä tule reipasta koiraa joka iloisesti tervehtisi kaikki vieraat. Juuri herkkää sielua etsivälle kodille Mo on kuitenkin todellinen aarre. Hän on viimeiseen asti lempeä, välttää konflikteja ja on aina ensimmäisenä väistämässä, jos tilanne käy hankalaksi. Mo hakee kovasti tukea omista ihmisistään ja on aina kovin ylpeä ja onnellinen itsestään, kun häntä kehutaan. Arkuudestaan huolimatta hän haluaa jatkuvasti oppia uutta ja onkin tämän ansiosta jo muutamassa kuukaudessa päässyt eroon monista peloistaan. Mossa on valtavasti potentiaalia, joka pääsee vasta ajan ja lempeän ohjauksen avulla todella esiin. Hänessä on jotakin erityisen koskettavaa. Sellaista absoluuttista hyvyyttä, että sydän pakahtuu joka kerta kun Mon häntä varovasti heiluu hänen uskaltaessa jälleen jotain uutta.
8.9.2021
Mo on jälleen ottanut isoja harppauksia kotihoidossa. Tuttujen rutiinien myötä itsevarmuutta on alkanut tulla lisää tutussa kotiympäristössä ja Mon olemus on selvästi rauhallisempi kuin aiemmin. Mo pitää kovasti kaikenlaisesta puuhastelusta ja esimerkiksi herkkumaton nuuskuttelu ja ruoan etsiminen pihalta saavat hänet innostumaan kovasti. Mo on myös alkanut tottua hihnaan ja hänen kanssaan onkin säännöllisesti lenkkeilty lähimetsässä, missä Mo rakastaa haistella uusia tuoksuja. Mo osaa hienosti olla päivät kotona muiden koirien kanssa, mutta aivan yksin jäädessään hän selvästi hätääntyy. Niinpä olisi tärkeää, että myös Mon tulevassa kodissa olisi reipas koirakaveri Mon tukena.
14.8.2021
Mo on nyt ehtinyt viettää kotihoidossa reilut kaksi kuukautta. Hän tulee varmasti aina olemaan herkkä ja ujo poika, mutta kotiutumisen myötä myös muu luonne näkyy joka päivä paremmin. Mo innostuu herkästi leikkimään ja kutsuu nykyään välillä myös kotihoitopaikan ihmisiä leikkimään. Hän on oppinut tulemaan pyynnöstä sisälle ja samoin esimerkiksi ruokaa osataan jo odottaa nätisti istuen. Muutama viikko sitten Mossa alkoi selvästi näkyä väsymisen merkkejä, joten kaiken uuden harjoittelu laitettiin hetkeksi tauolle ja keskityttiin palautumiseen. Tauko teki selvästi Molle hyvää ja hän keksi paljon uusia hassuja tapoja, kuten pihan mäen laskeminen selällään kierien. Tauon myötä myös vieraat ovat alkaneet olla Mon mielestä enemmän ok, kuhan hän saa itse valita kuinka lähellä pyörii. Nyt hänen kanssaan on jälleen rauhaksiin aloiteltu hihnatreenit, jotta jossakin vaiheessa päästäisiin tutustumaan maailmaan myös pihan ulkopuolella. Mo tulee tarvitsemaan kodin, jossa osataan edetä juuri koiran ehdoilla ja tarpeeksi hitaasti. Vastalahjaksi koti saa mitä kultaisimman koiran, jonka lempeä persoona on vasta puhkeamassa esiin.
9.7.2021
Mon rentoutuminen kotihoidossa jatkuu hyvään tahtiin. Alun stressi on selvästi alkanut helpottaa ja Mosta näkyy päivittäin uusia hienoja piirteitä. Tutut ihmiset ovat nykyään Mosta kiva juttu ja hän odottaakin aina innokkaana rapsutuksia. Valjaiden pukeminen sujuu nykyään hienosti, samoin kynsiä on saatu rauhassa leikattua. Mo harjoittelee mielellään uusia asioita, kunhan tahti on hänelle sopivan rauhallinen. Hihnaan on alettu totutella ja joka päivä perässä tuntuva paino on hieman vähemmän epäilyttävä, vaikka varsinaiselle hihnalenkille ei vielä olla päästykään. Rentoutumisen myötä Mosta on alkanut näkyä myös hassuttelevampi puoli. Hän tykkää leikkiä hoitopaikan muiden koirien kanssa ulkona ja aina iltaisin kun kaikki menevät nukkumaan, Mo menee sohvalle möyrimään ja piehtaroimaan niin että tyynyt lentelevät. Mo on valloittavan kiltti ja kultainen persoona, joka tarvitsee vain kodin, jossa ollaan valmiita antamaan hänelle aikaa totutella uusiin asioihin. Herkkänä poikana Mo yrittää kyllä parhaansa, vaikka moni asia alkuun jännittääkin.
27.6.2021
Mo on kotihoidossa paljastunut kultaiseksi reppanaksi. Ihmiset ovat Mosta edelleen jännittäviä ja tilanteen ollessa hänen mielestään epäilyttävä Mo pyrkii vielä herkästi pakoon. Pikku hiljaa hän on kuitenkin oppinut myös luottamaan tuttuihin ihmisiin. Sohvalla Mo viihtyy jo ihmisen kyljessä kiinni ja rapsutellessa silmät painuvat tyytyväisesti kiinni. Ääniä tai muita kotiympäristön uusia asioita hän ei ole pelännyt. Mo ulkoilee vapaasti aidatulla pihalla ja tekee tarpeensa hienosti ulos. Valjaiden pukemista on alettu harjoitella, mutta hihnassa lenkkeilyyn tulee vielä menemään hetki. Myös hoitotoimenpiteitä, kuten kynsien leikkaamista, harjoitellaan hiljalleen. Mo ei edelleenkään ole haukkunut kertaakaan ja on muutenkin kotioloissa hyvin huomaamaton. Hän on muita koiria ja ihmisiä kohtaan peloistaan huolimatta hyvin lempeä ja kiltti.
13.6.2021
Mo on ehtinyt asettua kotihoitoon nyt reilun viikon. Viikon lepäilyn ja ihmettelyn jälkeen Mo päätti itse luopua portilla erotetusta huoneestaan ja siirtyi sieltä sulavasti sohvalle hoitopaikan muiden koirien sekaan. Tuon siirtymisen jälkeen Mo ei ole enää muita lepopaikkoja vilkaissutkaan, vaan sohvasta on tullut hänen uusi turvapaikkansa. Samalla etäisyys ihmisiin on luonnollisesti vähentynyt, ja nykyään Mota saa jo rauhallisesti lähestyä ja rapsutella. Harjailu on erityisesti Mon mieleen ja harjaillessa hän uskaltaakin jo rentoutua ihmisen läheisyydestä huolimatta. Ihmiset ovat kuitenkin edelleen Mosta jännittäviä ja hän säikkyy vielä herkästi esimerkiksi nopeaa lähestymistä. Muihin koiriin Mo suhtautuu todella ystävällisesti. Kodin ääniin hän suhtautuu rauhallisesti ja kotihoitopaikan pieni lapsikin on ok, kunhan hän ei tule liian lähelle. Mo vaikuttaa äärimmäisen lempeältä ja kultaiselta persoonalta, jolla ei vain yksinkertaisesti ole juurikaan kokemuksia ihmisistä. Niinpä hänen kanssaan edetään nyt rauhallisesti hyviä kokemuksia luoden.
7.6.2021
Mo matkusti neljä yötä sitten kotihoitoon. Matka ja muutto sisätiloihin olivat selvästi koko ikänsä tarhalla eläneelle Molle suuri stressi ja ensimmäiset päivät hän onkin viettänyt turvapaikakseen valitsemassaan nurkassa. Mo vaikuttaa ensivaikutelman perusteella hyvin lempeältä persoonalta. Hän on kovin kiinnostunut hoitopaikan muista koirista. Toistaiseksi Mo on ollut hyvin huomaamaton, eikä esimerkiksi ole haukkunut laisinkaan. Kunhan alkustressi helpottaa, hänen kanssaa aletaan hiljalleen harjoitella kotikoiran oppeja.
Tausta ja tarina
Romaniassa yksityiset koiratarhat ovat jatkuvasti täynnä pentuja. Kaduille syntyy alati uusia pentuja samalla, kun omistettujen koirien pentuja hylätään milloin mihinkin, jotta niistä ei tarvitse pitää huolta. Koska pennuilla on erityisen huonot mahdollisuudet selviytyä omillaan, on eläinsuojelijoiden mahdoton jättää heitä pulaan. Niinpä ääriään myöten täynnä olevilta tarhoilta etsitään aina jokin uusi nurkka, johon pienet pennut voidaan edes tilapäisesti sijoittaa, kunnes tilaa vapautuu.
Useimmiten pennut löytävät hyvin koteja, mutta toisinaan joukkoon mahtuu niin arkoja tapauksia, että he jämähtävät tarhalle. Kun söpö pentuaika on ohi, ei aroilla koirilla juuri ole mahdollisuuksia löytää koteja. Niinpä monien kohtaloksi jää elämä arkana koirana tarhalla vailla mahdollisuuksia parempaan elämään.
Care for Dogsin tarhaa ylläpitävä Delia löysi Mon ja sen sisarukset kadulta pieninä pentuina. Ujoksi jäänyt Mo on ehtinyt viettää koko elämänsä tarhalla, sillä aroille koirille ei juurikaan tarjoudu mahdollisuuksia adoptioon. Kun tarhalla tapahtuu, Mo vetäytyy mielellään omaan koppiinsa turvaan. Tuttujen rutiinien ja ihmisten kanssa hän on hieman reippaampi ja tulee kopin ulkopuolelle ihmettelemään häkin tapahtumia. Arkuudestaan huolimatta Mo on hyvin lempeä ja kiltti ihmisiä kohtaan pakollisten hoitotoimenpiteiden aikana. Muista koirista Mo pitää kovasti ja hän tulee mainiosti toimeen häkkikavereidensa kanssa. Koiraporukassa Mo on yleensä se, joka ensimmäisenä väistyy jos erimielisyyksiä meinaa syntyä.
Ennen yhteydenottoa pohdithan tarkasti omat resurssisi koiran adoption suhteen. Koiran hankkiminen vaatii valtavasti sitoutumista parhaimmillaan vuosien ajaksi. Sairastavan koiran hoito on usein kallista ja hoidon tarve voi tulla hyvinkin yllättäen. Koira kaipaa ja tarvitsee seuraasi, joten mietithän tarkkaan onko elämäntilanteesi sopiva koiran tuloon. Koira vaatii myös paljon yhdessä harjoittelua kasvaakseen yhteiskuntakelpoiseksi, joten sinun on oltava valmis panostamaan kärsivälliseen asioiden opetteluun. Joskus koiralla esiintyy myös erilaisia käytöshäiriöitä, joiden poisharjoittelu on vastuullasi.
Tullessaan Suomeen koira on rokotettu kennelyskän, parvoviruksen, penikkataudin, rabieksen, leptospiroosin ja tarttuvan maksatulehduksen varalta. Hänet on myös testattu amerikkalaisen sydänmadon, ihomadon (dirofilaria repens), anaplasman, babesian, borrelian, ehrlichian, giardian ja leishmanian varalta. Koira on ennen matkustamista steriloitu/kastroitu, sisä- ja ulkoloishäädetty, sekä mikrosirutettu. Koira saa mukaansa kotiutuessaan EU-lemmikkipassin ja aiemmin luetellut testitulokset.
Jos olet kiinnostunut adoptoimaan jonkun koiristamme, tutustuthan huolellisesti adoption tietoihin sekä adoptioprosessiin ja kotiutumisluentoon. Kun olet harkinnut adoptiota huolellisesti, täytä adoptiohakemuksemme. Olemme sinuun yhteydessä viiden vuorokauden sisällä hakemuksen vastaanottamisesta.
